Arkistotammikuu, 2008

Case 2 Yhteenveto

Puheenjohtaja: Antti E.
Sihteeri: Jukka
Tarkkailija: Antti K.
Muut: Juha, Anne

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

  • Monia rooleja esim. paikallinen ekspertti, vastaaja, kysyjä, keskustelija, ihailija, discussion artist, kiihottaja ja ärsyttäjä.
  • Verkkoyhteisöissä jäsenien roolit voivat muuttua esim. keskustelijasta voi tulla ärsyttäjä.
  • Roolit ilmenevät verkossa samalla tavalla kuin oikeassakin elämässä. Eroja löytyy eniten kommukaation tavoista. Kasvojen ilmeiden tilalla on hymiöt jne.

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

  • Löytyy yleiset ohjeet ja säännöt.  
  • Moderointi, potkitaan häiriköt, ilmoitetaan viranomaisille.
  • Voi esiintyä anonyymisti, mikä edesauttaa häiriköintiä
  • Viranomaiset voivat valvoa yhteisöjä mahdollisten väärinkäytösten varalta.

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

  • Keräykset. Voidaan kerätä esim. rahaa hyvään tarkoitukseen.
  • Addressit. Kerätään nimiä esim. ilmastonmuutosta vastaan, jotta saadaan päättäjiin liikettä.
  • Ilmiannot. Esim. estetään mahdollinen rikos toteutumasta verkkoyhteisön vihjeiden perusteella.

-Jukka-

Seuraava tapaaminen Habossa

Elikkä sovimme siis seuraavan tapaamisen Habboon ensi kesviikoksi 23.1. Klo 16:30.

:) Anne

Habossa huoltokatkos

Hei,

Sovitaanko suosiolla jokin uusi aika, koska habossa huoltokatkos? Mielellään ilta-aika koska täältä töistä emme pääse habboilemaan.

Sanna & Anne

Case 2 Annen omaa pohdiskelua…

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Itse henkilökohtaisesti en ole mitenkään aktiivinen osallistuja verkkoyhteisöissä, enimmäkseen käyn lukemassa muiden juttuja. Etsin usein kaikenlaista tietoa eri yhteisöistä ja keskustelupalstoilta, monesti siellä joku on jo kysynyt itseäni kiinnostavista asioista ja ei tarvitse itse vaivautua kyselemään. Olen huomannut, että monesti siellä joku koettaa tosissaan saada vastausta johonkin mieltään painavaan kysymykseen ja vastauksia on kyllä sitten vähän joka lähtöön. Joku koettaa tosissaan olla avuksi ja joku taas vastailee jopa ilkeästi. Ehkä on helppo verkossa anonyyminä olla myös epäkohtelias, kun ei tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään. Voi esiintyä erilaisena kuin on arkielämässä tai ehkä joku osaa olla anonyyminä rehellisempi ja enemmän oma itsensä.

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Monissa yhteisöissä on valvontaa ja voi ilmiantaa sopimattomat viestit jne. Mutta mielestäni ei kaikkea voi valvoa ja esimerkiksi alaikäisten lasten vanhemmilla pitää olla vastuuta ja mahdollisuus seurata lastensa touhuilua verkossa. Varmaan suurimmalla osalla ihmisillä on luontaisesti hyvä moraali ja kyky ottaa eettisyys huomioon. Muutama vinoutunut persoona saattaa aiheuttaa ikävyyksiä, ensimmäisenä tulee mieleen “namusedät” verkossa. Itselläni on kaksi teini-ikäistä tyttöä, niin näistä asioista on keskusteltu.

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

Äkkipäätään tässä tulee mieleen, että juuri tämä tietojen etsintä ja löytäminen on juuri tätä hyvää. Enkä ollenkaan väheksy myöskään sitä, että yksinäiset ihmiset löytävät ystäviä verkosta. Tiedän aika monta paria, jotka on löytäneet toisensa verkosta, että eiköhän tämä uusien perheiden muodostuminen ole myös yhteiskunnan etu.

En tiedä onko nämä nyt aivan suoraan tähän aiheeseen, mutta löysin pari tällaista kiinnostavaa esitystä. Tässä ensimmäisessä pohdittiin tunteiden ja empaattisuuden näyttämistä verkossa. Empaattisuus on ei verbaalista kommunikointia ja kuitenkin sitä on löydetty verkosta.

http://trc.pori.tut.fi/seminaarit/IHC/esitykset/ihc_031106_isoanttila.ppt

Tässä taas on tutkimus senioreiden kokemuksista verkkoyhteisöissä. Erityisesti pisti silmään, että seniorit pitävät haasteellisesta keskustelusta verkossa ja mahdollisuudesta tavata sellaisia ihmisiä joita ei ole oikeassa elämässä tavata. Senioreille tarkoitettuja keskustelupalstoja he kokivat olevan liian vähän.

http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5139/11_Seniorit_verkkoyhteisoissa.pdf

Case 2 omaa pohdintaa

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Ensimmäisenä asiana itsellä tuli mieleen minkälaisia rooleja on keskustelupalstoilla. Esimerkiksi joillakin henkilöillä on tapana käydä keskustelupalstoilla vain provosoimassa muita ihmisiä. Toinen ääripää taitaa olla sitten henkilöt, jotka käyvät taas palstoilla auttamassa muita ihmisiä sellaisesta aiheesta joka on itselle tuttu.  Kaikenlaisia rooleja myös näiden kahden väliltä löytyy. Uskoisin kuitenkin että useimmat verkossa “keskustelevat” pitävät saman roolin olivat he sitten verkossa tai vaikka kaupan kassalla.Joillekkin ihmisille sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen onnistuu vain ainoastaan keskustelupalstoilla. Heillä ei ehkä ole rohkeutta muunlaiseen kontaktiin muihin ihmisiin. Verkko antaa sellaisille ihmisille mahdollisuuden olla oma itsensä vaikkakin virtuaalisesti. Sosiaalisia suhteihan on todella helppo ylläpitää verkossa, toisilla verkkoyhteisöissä roikkuminen käy jopa harrastuksesta.

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Aloin pohtimaan tähän vastausta siltä kannalta mitä moraali ja eettisyys tarkoittavat. Eettisyys liittyy moraaliin ja siihen mitä pitää oikeana ratkaisuna. Jokaisella pulliaisella pitäisi olla oikeus omaan mielipiteeseensä. Eettisyys on jokaisen henkilökohtainen juttu. Verkkoyhteisöissä kuitenkaan juuri mikään ei ole pyhää, eihän minkään mitä sinne kirjoitetaan tarvitse välttämättä olla totta? Virtuaalimaailma on ääretön, eikä siellä ole yhteistä moraalia.Usealla verkkoyhteisöllä on kuitenkin ns. käyttäytymissäännöt joita keskusteluihin osallistuvien odotetaan noudattavan. Mikäli sääntöjä rikkoo voi joutua hetkeksi vaikka “jäähylle” tai tunnus voidaan poistaa. Tämähän ei taas tietenkään estä uuden tunnuksen hankkimista vaikkapa provosoimisen jatkamiseksi.

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

Verkkoyhteisöt ovat ainakin mahdollistaneet sananvapauden. Tosin joissakin tapauksissa se on mennyt hieman yli. Itse olen kokenut verkkoyhteisöt todellä näppäriksi, esimerkiksi pienen lapsen vanhempana voi verkkoyhteisöstä saada apua moneenkin ongelmaan. Vaikka unikoulun aloittamiseksi lapselle tai mitä lääkettä mihinkin vaivaan voi antaa. Minusta tämä on todellakin juuri sitä julkista hyvää, mihin verkkoyhteisöt ovat vaikuttaneet. Olipa siis ongelma mikä tahansa, voi yleensä olla melko varma että saa vastauksen jos kysymyksen heittää ongelmaan liittyvän verkkoyhteisön vastattavaksi.Julkisesta hyvästä tuli mieleen myös erilaiset addressit jota kerätään sivustolla www.addressit.com. Sieltä jopa löytyi addressi aiheesta Oulun tulee luopua kallioparkista. Julkista hyvää tämäkin, ja toteutuu verkossa.

Loppusanat:

Löysin aika hauskan blogin netistä. Siinä Kustaa niminen ihka ilmielävä henkilö koittaa vierottaa itseään verkkoyhteisöistä. Hänen omien sanojensa mukaan, edellisessä elämässä eli vielä noin viikko sitten hän vietti iltansa erilaisissa verkkoyhteisöissä roikkumiseen. Kustaa on koukussa muuanmuassa jaiku-nimiseen yhteisöön, josta itse en edes ollut ennen kuullutkaan. Tämä hänen blogi pistikin minut miettimään, voiko joku oikeasti olla noin koukussa erilaisiin verkkoyhteisöihin. Miten käy sosiaalisten kontaktien, osaako sitä enää käyttäytyä ulkomaailmassa? Verkkoyhteisöt on kyllä todella mielenkiintoinen aihe, sitä voisi vaikka tutkia enemmänkin :o )  Jos blogi kiinnostaa, käykääpäs lukemassa —->  http://verkkoyhteisovieroitusblogi.blogspot.com/ 

Lähteet:  

http://www.adressit.com/ 

http://www.hetky.fi/hetky0401.pdf 

http://verkkoyhteisovieroitusblogi.blogspot.com/    

Sanna

Case 2 omaa pohdintaa

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Roolit ilmenevät verkkoyhteisöissä jäsenten käyttäytymisen ja motiivien kautta. Rooleja voi olla useita erilaisia. Tähän on listattu ainoastaan yleisimmät roolit. On apua/neuvoja tarvitsevia jäseniä, jotka tulevat yhteisöihin kyselemään. On vastaajia, jotka auttavat näitä kyselijöitä nopeasti ja tehokkaasti. Sitten on keskustelevia jäseniä. Heidän roolinsa on pitää yhteisö kasassa ja auttaa tuomaan uusia jäseniä yhteisöön.

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Kasvottomuus verkkoyhteisössä voi johtaa moraalittomaan sekä eettisesti epäilyttävään käytökseen. Suurimpina ongelmina on varmaan yksityisyyden loukkaaminen sekä toisen mustamaalaaminen yhteisöissä. Ihmiset, jotka kuuluvat yhteisöihin ja ovat niissä aktiivisia jäseniä, noudattavat suuremmalla todennäköisyydellä eettisiä ja moraalisia ohjeita, kuin nopeasti yhteisöissä vierailevat jäsenet.

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

Nopea tiedonlähde. Tarjoaa ihmisille ”leikkikenttiä” joissa voi jakaa mielipiteitä ja keskustella asioista vapaasti. Valitettavasti suuret yritykset kaappaavat nykyään kaikki mielenkiintoiset interaktiiviset yhteisöt, minkä jälkeen kaupallisuus ja erinäköinen markkinointi valtaavat ne.

Lähteet:

http://blog.futurelab.net/2007/10/social_roles_in_web_communitie.html

http://web.media.mit.edu/~golder/projects/roles/golder2004.pdf

http://www.tni.org/detail_page.phtml?act_id=17760

-Jukka-

Case 2 pohdintaa ja lähteitä

  1. Roolit ja sosiaaliset suhteet verkossa.

Golderin ja Donathin [1] mukaan ihmisten käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa vaihtelee sen mukaan kenen kanssa kulloinkin on tekemisissä ja minkälaisissa olosuhteissa. Tämä näkyy myös silloin kun kuulutaan johonkin ryhmään. Ihmisillä on tapana tavoitella jotain roolia ryhmässä ja tämä vaikuttaa siihen mitä ryhmässä voi sanoa ja että miten siinä tulee käyttäytyä. Tämä pätee sekä “oikeassa elämässä” että verkkoyhteisöissä. Kirjoittajien mainitsemia rooleja verkkoyhteisöissä (tässä tapauksessa uutisryhmässä) ovat ylläpitäjän eli moderaattorin lisäksi johtajat, pääkäyttäjät ja vastustajat. Näiden roolien sekasopasta sitten muotoutuu mitä ikinä muotoutuukaan.

  1. Moraali ja eettisyys verkossa.

Tämän kysymyksen puitteissa päätin keskittyä yhteen erittäin yleiseen eettiseen ilmiöön verkkoyhteisöissä eli identiteettipetokseen. Rowen [2] mukaan verkkoyhteisöissä petoksia ja yleensäkin mahdollisuuksia petoksiin on olemassa enemmän kuin oikeassa elämässä, koska verkkoyhteisön jäsenet eivät ole fyysisesti läsnä ja koska mahdollisuus esiintyä anonyymina on suurempi. Identiteettipetos tarkoittaa esiintymistä jonain toisena persoonana kuin oikeasti on. Vaikka petoksen suorittamisen mahdollisuudet ovat suuret, niin se ei kuitenkaan oikeuta petoksen suorittamiseen.

 

Useissa virtuaaliyhteisöissä identiteettipetosta ei pidetä kovinkaan vakavana rikkeenä [3]. Rowen pohtiikin onko sillä oikeasti väliä, jos joku haluaa esiintyä 21-vuotiaana mallityttönä, vaikka hän oikeasti olisi 40-vuotias ylipainoinen mieshenkilö siinä tapauksessa että kaikki interaktiot tapahtuvat virtuaalisessa ympäristössä? Mielestäni tämä riippuu yhteisöstä. Luonnollisesti siinä tapauksessa identiteettipetos on tuomittavaa jos ihmiset esimerkiksi hakevat virtuaaliympäristöstä seuralaista. Mutta jos ei alunperinkään ole aikomus tavata yhteisön jäseniä oikeassa elämässä, niin en usko että sillä on mitään suurempaa merkitystä.

 

3. Public good

 

Verkkoyhteisöt helpottavat tiedon saantia ja sen jakamista. Esimerkiksi nyt on pinnalla Iltasanomien julkaisema nettiaddressi/vetoomus turvallisen lapsuuden puolesta jonka sunnuntaihin puoleen päivään mennessä oli allekirjoittanut jo yli 95 000 Suomalaista. Aikanaan lista nimineen luovutetaan maan hallitukselle. Myös erilaisia avustuskeräyksiä on järjestetty esimerkiksi blogeja käyttämällä. Tämä helpottaa ja nopeuttaa avun viemistä niitä tarvitseville.

 

[1] http://web.media.mit.edu/~golder/projects/roles/golder2004.pdf

[2] http://www.nps.navy.mil/Content/CS/ncrowe/virtcomm161.htm

[3] Donath, J. (1998).  Identity and deception in the virtual community.  In Kollock, P., & Smith, M. (Eds.), Communities in Cyberspace.  London: Routledge.

[4] http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1476543

Antti K.

CASE 2

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Ihmisten sekä yritysten/organisaatioden väliset suhteet verkossa perustuvat samoihin lähtökohtiin kuin fyysisessäkin maailmassa. Näitä ovat esimerkiksi yhtenäiset arvot, uskomukset, mielihalut, kiinnostuksen kohteet, taloudelliset intressit, osaamisen täydentäminen ja ystävyyssuhteet. Verkossa näitä suhteita on helppo luoda sekä ylläpitää. Vanhojen suhteiden ylläpitäminen menee yleensä samalla tapaa kuin fyysisessäkin maailmassa, koska molemmat tuntevat toisensa.

Uudet suhteet muodostuvat taas pelkästään verkossa tapahtuvien kirjoitusten sekä tekojen perusteella, riippuen siitä minkälainen palvelu on kyseessä. Nämä suhteet voivat muodostua hyvin erilaisiksi verkossa kuin ne olisivat muodostuneet ”normaalissa” maailmassa, koska niihin eivät pääse vaikuttamaan henkilöiden fyysiset ominaisuudet. Henkilö joka on normaalisti ujo voi olla verkossa, jonkin ryhmän esim. pelin johtajana. Verkossa kaikki henkilöt aloittavat samalta viivalta mutta normaalit hierarkkiset mallit muodostuvat hyvin nopeasti henkilöiden tekemisten perusteella. Vaikka suhteiden luominen verkossa on helppoa, niiden ylläpitäminen vaatii enemmän työtä kuin muualla. Henkilö joka ei ole aktiivinen omassa sosiaalisessa verkostossaan unohdetaan helposti, sillä muiden mielikuva hänestä perustuu pelkästään, hänen verkossa tekemiinsä tekoihin.

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Useilla verkkoyhteisöillä on omat moraaliset ja eettiset säännöt joko kirjoitettuina tai kirjoittamattomina sääntöinä. Usein nämä ovat kuitenkin vain ohjeita, joiden mukaan pitäisi toimia. Henkilö joka niitä rikkoo, ei joudu niistä edesvastuuseen ellei hän riko yhteiskunnan lain antamia sääntöjä. Useimmiten tällainen henkilö poistetaan kyseisestä verkostosta joksikin aikaa tai lopullisesti. Henkilö voi kuitenkin halutessaan mennä jatkamaan terrorisointiaan jollekin muulle sivustolle joita Internetistä on runsaasti tarjolla. Tämän tyyppisen häirinnän mahdollistaa se tekijä, että henkilö voi toimia verkossa anonyymisesti tai valheellisen henkilötiedon turvin. Sama anonyymisyys voi olla myös keino edistää verkon moraalisuutta ja eettisyyttä pelkäämättä joutua arvostelun kohteeksi.

Verkkoyhteisöjen laajuus sekä linkittyneisyys takaavat myös sen, että kaikki epämoraaliset sekä epäeettiset asiat leviävät ihmisten tietoisuuteen ympärimaailman hyvin nopeasti. Tämä on osittain hyvä asia, mutta se mahdollistaa myös niiden hyväksikäytön väärän tiedän levittämiseen. Loppujen lopuksi moraalisuus ja eettisyys verkkoyhteisöissä on hankala määritellä, sillä se mikä on toisella verkkoyhteisölle moraalitonta, on toisille aivan normaalia käytöstä.

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

Verkkoyhteisöjen avulla informaation liikkuvuus on nopeutunut huomattavasti, tieto leviää erilaisten keskustelupalstojen ja muiden sosiaalisten verkostojen avulla hyvin nopeasti, kuten jo aiemmassa vastauksessani mainitsin. Esimerkiksi voidaan mainita Jokelan koulusurmat, joista surmaaja jätti verkkoon tietoa ennen niiden toteuttamista, kyseinen informaatio levisi verkossa hyvin nopeasti. Ongelmaksi tämänkaltaisissa tapauksissa tulee se kuinka suodattaa oikea informaatio kaikesta siitä tietomäärästä mitä Internet sisältää. Tiedon leviäminen verkkoyhteisöjen kautta tämän kaltaisista sekä muista rikoksista ja heidän tekijöistään edesauttaa tekijöiden kiinnisaamista sekä rikosten ennaltaehkäisyä.

Verkkoyhteisöt ovat helpottaneet myös muiden ihmisten auttamista, nykyisin on helppo lahjoittaa rahaa kolmannen maailman lapsille tai muille vähäosaisille. Verkkoyhteisöt tarjoavat myös erinomaisen keinon sairaille ja muille apua tarvitseville hakea vertaistukea, jota he eivät normaalissa elämässään saa tai kehtaa hakea. Kaiken kaikkiaan verkkoyhteisöt ovat luoneet uuden kanavan tehdä ”julkista hyvää”, mutta sen käyttäminen myös negatiiviseen tarkoitukseen on melkein yhtä helppoa.

-Juha K

 

Case 2: Itsenäinen työskentely viikolla 3

Welser et al. [1] tutkivat keskusteluryhmien sosiaalisten roolien visualisoimista ja samalla löysivät niistä useita eri rooleja, joihin keskustelijat voitiin jakaa. Roolit olivat paikallinen ekspertti, vastaaja, kysyjä, keskustelija, ihailija, discussion artist (en keksinyt hyvää suomennosta), kiihottaja ja ärsyttäjä. Jokaisella roolilla on oma ilmenemismuoto, jota nimitys kuvaa. Vastaajan päärooli esimerkiksi on vastata keskustelupalstoilla kysyttäviin kysymyksiin asiallisesti ja mahdollisimman hyvin. Minun käsityksen mukaan kysyjä puolestaan esittää erilaisia kysymyksiä omiin ongelmiinsa ja ärsyttäjä taasen keskustelee sarkastiseen tyyliin tavoitteenaan saada muut suuttumaan. Tutkimuksesta käy hyvin ilmi, että erilaiset roolit ilmenevät verkossa samalla lailla kuin ”oikeassa elämässä”. Eroavaisuutta oikeaan elämään on vain kommunikaation tapa. Kasvotusten keskustelemisen sijasta siihen käytetään tietoverkkoja. Tosin netin kautta tapahtuvasta keskustelusta puuttuu sanattomat viestit, sillä puhe ei ole ainoa tapa jolla ihmiset kommunikoivat keskenään. Kasvojen ilmeet, ruumiinkieli ja jopa kemialliset viestinnät ovat tärkeä osa kommunikointia.

Brian Whitworth ja Aldo de Moor [2] vertasi Internetin yhteisöjä vuonna 2002 Villiin Länteen. Lakeja ei juuri ollut, jokainen teki niin kuin halusi ja moraalisesti ja eettisesti arveluttavia tekoja katsottiin läpi sormien. Tottahan se oli. Internet kasvoi räjähdysmäisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen kun ihmiset enenevissä määriin pääsivät kiinni tietoverkkoihin. Uutta oli se, että kuka tahansa, mistä tahansa ja miten tahansa pystyi laittamaan muiden katseltavaksi mitä halusi. Soppaa pahensi vielä se, että kaiken tämän pystyi tekemään anonyymisti. Tässä suhteessa asia ei ole muuttunut tähän päivään mennessä: netistä löytää mitä tahansa jos vain tietää mistä etsiä. Internet ei kuitenkaan mielestäni ole enää ihan niin villi. Erilaisia suosituksia, säännöksiä ja lakeja on syntynyt huolehtimaan hyväksyttävistä eettisistä ja moraalisista tavoista. Myös verkkoyhteisöjen sisällä on omat ”moraalinvartijat”, jotka pitävät huolen siitä, ettei arveluttavia asioita pääse esiintymään. Esimerkiksi jos koiraharrastusta käsittelevälle foorumille pääsee joku kirjoittamaan vinkkejä eläinrääkkäyksestä, viesti poistetaan yleensä nopeasti ja kirjoittajalta evätään kirjoitusoikeudet. Näin pidetään huolta, että keskustelu pysyy asiallisena Tosin moraalisuus ja varsinkin eettisyys ovat subjektiivisia ja ympäristöstä riippuvia asioita. Esimerkiksi jotkin pedofiilit eivät näe teoissaan mitään väärää ja pedofilia on ollut muinoin hyväksyttävä asia [3].

Villi Länsikään ei ollut villi loputtomiin. Pikkuhiljaa lait ja säännökset tulivat mukaan kuvioihin ja rikkurit tuomittiin. Vaikka Internetissä lakeja ei viranomaiskeinoin vielä pystytä kovin hyvin valvomaan, voi osa tavallisista käyttäjistä ja verkkoyhteisöistä toimii ”lainvalvojina”. Aina silloin tällöin putkahtaa uutisia, joissa rikollisia on saatu kiinni netin kautta tulleiden vihjeiden avulla. Tieto leviää verkkojen kautta nopeasti ympäri maailmaa. Äskettäin muusikko nimeltä BT:n tytär kidnapattiin ja tieto siitä levisi Internetiin [4]. Nopeasti eri keskustelualueille ja verkkoyhteisöille perustettiin viestiketjuja, joissa käsiteltiin kyseistä tapausta. Asia tuli äkkiä tuhansien ihmisten tietoon ympäri maailmaa. En tiedä oliko tässä tapauksessa verkkoyhteisöistä apua asian ratkaisemiseksi, mutta se osoittaa niiden potentiaalisen voiman julkisen hyvän edistämiseksi. Kun jokin asia tulee nopeasti ja maailmanlaajuisesti netin kautta käsiteltäväksi, nousee yhteisöistä väistämättä esiin henkilöitä tai ryhmiä, jotka haluavat muutoksia asiaan ja saavat niitä aikaan.

Lähteet

[1] Weiser et al. Visualising the Signatures of Social Roles in the Online Discussion Groups. http://www.cmu.edu/joss/content/articles/volume8/Welser/

[2] Brian Whitworth, Aldo de Moor. Legitimate by Design: Towards Trusted Virtual Community Environments. 2002. http://csdl2.computer.org/comp/proceedings/hicss/2002/1435/08/14350213.pdf

[3] Wikipedia. http://en.wikipedia.org/wiki/Pedophile

[4] Wikipedia. http://en.wikipedia.org/wiki/BT_(musician)

-Antti E

Case 2 ensimmäinen tapaaminen

Joulut on sulateltu ja habboilu alkoi jälleen tällä viikolla. Case 2 tuntuu sisältävän samaa pohdintaa kuin case 1.

Olin tämän viikon tapaamisessa tarkkailijana ja osallistuin myös keskusteluun. Homma näytti toimivan hyvin. Aktiivit keskustelijat aloittivat pohdinnan puheenjohtajan aloituksen jälkeen. Case 2 käytiin kohta kohdalta järjestyksessä lävitse. Sihteeri osasi ottaa kaiken tarpeellisen ylös ja näin meillä on hyvät pohjat ensiviikon tapaamista varten.

 Ainut huonopuoli oli, että kahdella ryhmän jäsenellä oli vaikeuksia päästä habboilemaan omilta koneiltaan. Eli pitkä miinus virtuaaliselle kokoustilalle, joka muutenkin rajoittaa ärsyttävällä tavalla “puhekuplan” kokoa. Loput kirjoitettavasta tekstistä, joka ei mahdu ruudulle, katoaa jonnekin sanonko minne. Voisi habbo vaikka automaattisesti pilkkoa tekstin useammaksi “puhekuplaksi”.

-jukka-

« Edelliset artikkelit